Blogi

Kun joukkuepelaaja lenkille lähti

1 kesäkuun, 2020

Kirjoitin jonkin aikaa sitten siitä, mitä havaintoja olen tehnyt itsestäni poikkeusaikana. Tänään oli aika miettiä asiaa hiukan lisää. Olin viisi vuotias, kun aloitin yleisurheilun. Se oli mukavaa, ehkä voisin jopa luonnehtia sitä monen riparilaisen käyttämällä arviointitermillä ”ihan ok”. Pidin liikunnasta, mutta en koska odottanut palavasti niitä iltoja kun urheilukentälle mentiin, enkä varsinkaan kilpailuita. Kymmenvuotiaana sain pitkän kinuamisen jälkeen luvan mennä kokeilemaan ringetteä, lajia, jota kaksi koulukaveriani oli alkanut harrastaa. Vanhempani olivat asian suhteen epäileväisiä, sillä he olivat kuulleet että pahimmillaan jääurheilu voi viedä sekä ajan että rahat. Ja miten oikeassa he olivatkaan. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä ja edelleen, 23…

Yksin

27 huhtikuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi

Koronakriisin aikaisissa Snellun blogeissa Maria nosti esiin poikkeustilan synnyttämää luovuutta ja Sanna pohti sitä, kuinka eristäytyminen on nostanut esiin, kuinka hän kaipaa ja arvostaa tiimiä ja yhteisiä hetkiä työkavereiden kanssa. Luovuuden ja sosiaalisten suhteiden teemoista haluan jatkaa ajatuksenvirtaa ja yhteistä ajattelua blogin välityksellä. Luovuus vaatii syntyäkseen usein yksin olemisen tilaa. Luovuutta synnyttävä yksin oleminen on erilaista kuin kipeä yksinäisyys. Kipeä yksinäisyyden kokemus, kun ei ole yhtään kaveria, jolla jutella, koskettaa kouluterveystutkimusten mukaan yläkoulu-, ammattikoulu- ja lukioikäisiä pojista joka kymmenettä ja hieman harvempaa tyttöä. Aivotutkimuksissa on havaittu hylkäämiskokemusten ja fyysisen kivun aktivoivan samoja aivoalueita. Jokainen joskus kokee yksinäisyyden hetkiä, mutta jos…

Luovuuden lahja

15 huhtikuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi, Uutiset

Elämme parhaillaan poikkeusoloissa. Yhtään väheksymättä kaikkea siihen liittyvää huolta, pelkoa ja murhetta, ajattelen sen tehneen meille myös (vähintään yhden) palveluksen. Jos nyt on poikkeustila – siis jotain mikä poikkeaa jostain normaalista – on olemassa myös jokin normaali. Poikkeustila voi nostaa tuon normaalin uuteen tarkasteluun. Mistä on tullut meille normaalia? Olen pohdiskellut tuota normaalia viime aikoina luovuuden kautta. Nyt poikkeusoloissa työ- ja kouluympäristöissä on keksitty upeita tapoja toteuttaa ja mahdollistaa asioita. Kotona ihmiset ovat alkaneet viihdyttää itseään monin tavoin. Some on täyttynyt mitä mielikuvituksellisemmista meemeistä ja videoista, hyvin oivaltavistakin. Olen seurannut, kuinka yksi on puhjennut runoilemaan ja toiset ovat keksineet, miten…

MALMIN VARUSTAMO -AKUUTTIKASSIEN JAKO

9 huhtikuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi, Määrittelemätön

Viimeiset viikot ovat olleet kiireisiä täällä meillä Malmin Varustamolla. Olemme tehokkaalla tiimillä saaneet hyvinkin nopealla aikataululla organisoitua akuuttikassien jakelupisteen tänne meille. Ensimmäisenä päivänä ruokakasseja kävi hakemassa alta sata henkeä, mutta pian määrä lisääntyi, ja nyt hakijoita on päivittäin noin kolmesataa. Meidän tehotiimme tähti on ihana suntio Sari, jota kutsumme talon emännäksi. Jokainen päivä on ollut hyvin erilainen ja siihen on mahtunut paljon puuhastelua. Yläreunan kuvassa näkyy teksti, jossa ruokakassia odottaville ohjeistetaan, kuinka odottaessa tulisi toimia. On äärettömän tärkeää, että odottajat pitävät toisiinsa hyvän etäisyyden. Ruokakassit tulevat meille sekä Myllypurosta, Hurstilta, että kaupungilta valmiina. Kuvassa olevat vihreät ruokakassit ovat Hurstilta tulleita….

Rakkaudesta tiimiin

30 maaliskuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi, Uutiset

Täysin poikkeuksellista aikaa on jatkunut nyt reilut kaksi viikkoa. Se on yhden ihmisen työurassa aika mitätön aika, mutta olen sen aikana oppinut itsestäni enemmän kuin monen viisaan kouluttajan avulla koskaan. Olen aina tiennyt olevani hyvin sosiaalinen ihminen, vaikka pidänkin paljon myös yksin olemisesta. En ole kuitenkaan ehkä koskaan tajunnut, kuinka paljon toimintani ja työni laatu on kiinni sosiaalisesta kanssakäymisestä. Esimiestyö on aina tietyssä määrin yksinäistä. Siinä on tehtäviä, joita et voi jakaa muiden kanssa ja jotka eivät kuulu muiden työnkuviin. Poikkeusolot eivät sinänsä muuta tätä työtä kovin paljon. Edelleen on istuttava kokouksissa, hoidettava juoksevia asioita ja tehtävä päätöksiä sekä valmisteltava…

Korona vaikuttaa myös Snellun toimintoihin

16 maaliskuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi

Koronaepidemian hillitsemiseksi joudumme perumaan ryhmät, saapaspartioinnin ja vankilakäynnit toistaiseksi. Toimistomme on avoinna ja työntekijöihin saat yhteyden normaalisti. Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi seurakuntien yhteisöruokailut ja Myllypuron elintarvikejakelu joudutaan valitettavasti sulkemaan toistaiseksi. Snellu Cafekin on siis suljettu. Ruoka-avun jatkuvuus on kuitenkin turvattu: ruokatavaroita pakataan valmiiksi nk. akuuttikasseiksi. Valmiiksi tehtyjen kassien jakelu sisältöön ei ole mahdollista vaikuttaa, joten niiden jakelu sujuu nopeasti. Hajauttamalla jakelua vältetään joukkokokoontumisia, ja jonoja pyritään kaikin puolin välttämään. Jakelu alkaa maanantaina 16.3. ja jatkuu toistaiseksi. Akuuttikassien koordinoinnista ja kuljetuksesta vastaa Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittämishanke. Matteuksen kirkon Varustamo on yksi jakopaikoista. Kasseja on jaossa arkisin ma-pe klo 13-15.

Är det tillåtet att skratta i fängelset?

10 maaliskuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi, Uutiset

Humor är en viktig del av mitt liv. Jag har med åren (53 år), lärt mig att skratta hjärtligt åt mig självoch mina egna tillkortakommanden, för att låta bli att fastna i självömkan. Därför var jag glad när det i min utbildning togs upp också vikten av humor i arbetet som socionom. Att humor är viktigt i bemötandet av människor i alla livssituationer. Jag har nu varit på Snellu som praktikant i fem veckor och här lärt mig mera om vad humor i det dagliga arbetet innebär. Att skratta tillsammans kan vara ett sätt att lätta på trycket om en…

Snellu Cafe, matkassa mukana

20 helmikuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi, Uutiset

Hei ja tervetuloa lounaskahvilaan! Mitä…täällä ei tarvitsekaan olla dollarin kuvat silmissä, uskallat istua alas, ketä muita täällä on…paljon vierasta porukkaa. Tarinoita ja kertojia enemmän kuin arvaatkaan, olet osa tarinaa, yksi sen eteenpäin vievä voima. Innostu, ota kiinni arjesta, omaksi asiaksi. Pienet asiat ratkaisevat ja askeleet jotka vievät joka päivä eteenpäin. Luota siihen, ollaan hetken matkaa yhdessä onnistumassa ja oppimassa. Kun lähdet kotiin et ole sama joka tuli aamusta, jokin kasvaa sinussa, kokonaiseksi, ei ehkä niin miten sen suunnittelit mutta varmasti kohti ainutkertaista kokonaisuutta. Olet hyvä sellaisena kuin olet. Lämmöllä Liisa

Mitä kuuluu pitkäaikaisimmalle ystävällesi?

11 helmikuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi

Perjantaina 14.2. vietetään jälleen ystävänpäivää. Mainokset ja kaupat ovat tarjoavat juuri nyt paljon erilaisia vaihtoehtoja lahjoiksi ystäville. Sosiaalisessa mediassa näkyy lisääntyvissä määrin mietelauseita ihmissuhteiden tärkeydestä ja niitä onkin tärkeää nostaa esiin. Hyvät ihmissuhteet kannattelevat meitä elämässä eteenpäin iloissa ja suruissa. Elämämme pisin ihmissuhde meillä on itseemme ja näin ystävän päivän lähestyessä olisi tärkeää kääntyä myös tuon pitkäaikaisen ystävän puoleen ja kysyä myös olenko ollut hyvä itselleni? Olisiko minun tarpeen kohdata itseäni lempeämmin tai hyväksyvämmin? Kohdella itseäni kuin parasta ystävääni. Itsemyötätunto voi olla siihen hyvä keino; se auttaa meitä hyväksymään itsemme kokonaisena ihmisenä. Voimme nähdä itsemme kuin hyvän ystävän silmin; kenenkään…

Maan päällä paikka

5 helmikuun, 2020

| Ei kommentteja

| Blogi

Kävin katsomassa Ninu Lindforsin ohjaaman Maan päällä paikka -tanssiesityksen. Tanssijat olivat Vanajan avovankilan naisia. Esitys kosketti minua kaikilla aisteilla, hyvin kokonaisvaltaisesti ja siksi siitä kirjoittaminen ja kokemuksen sanallistaminen on vaikeaa. Ohjaaja Ninu kertoi esityksen saaneen alkunsa sukuriidoista ja pohtivan, miten lahjaksi saatu voi muuttua haluksi omistaa. Kuvaan taidekokemustani kuvallisina välähdyksinä: Pimeässä liikkuvat kädet kuljettavat valoa, näkeekö sydän silloinkin kun silmät eivät, yhdessä ja kuitenkin jokainen niin yksin, jos yksi saa päättää mitä ja miten jaetaan, riittääkö hyvää kenellekään Pimeässä seinään painautuvat kädet vahvistavat valoa, elämänvirtaa piirrät kehoosi ja se saa rajat, minä, sinä, jokainen erillisenä löytää oman tilan ja lahjan,…

Kun joukkuepelaaja lenkille lähti

Yksin

Luovuuden lahja

MALMIN VARUSTAMO -AKUUTTIKASSIEN JAKO

Rakkaudesta tiimiin

Korona vaikuttaa myös Snellun toimintoihin

Är det tillåtet att skratta i fängelset?

Snellu Cafe, matkassa mukana

Mitä kuuluu pitkäaikaisimmalle ystävällesi?

Maan päällä paikka

Ota yhteyttä!

Menu

Viimeisimmät

Yksin

Luovuuden lahja

Mukaan toimintaan!