Miltä oikeudenmukaisuus tuntuu? Varmaan kaikki haluavat oikeudenmukaista kohtelua. Oikeudenmukaisuus on tärkeää, se tuntuu hyvältä ja tasa-arvoiselta – olla osa yhteiskuntaa ja saada se mitä muutkin ja se mikä minulle kuuluu, tulla nähdyksi ja kuulluksi. Voi olla rauhassa ja luottaa ympäristöön ja yhteiskuntaan, siihen että oikeus tapahtuu ja siitä pidetään huolta hallituksen, lainsäätäjien ja monen muun järjestelmän avulla. Pohjoismaissa tämä pääosiltaan toteutuu. Median kautta saamme tietoja monista muista maista, joissa tilanne on täysin toisin
Entä epäoikeudenmukaisuus, mitä tunteita sinussa herää? Missä ne tunteet kehossasi tuntuvat? – kurkussa? Painoa rintakehässä, hartioilla, ohimoilla? Epäoikeudenmukaisuus syntyy väärinkäytöksistä, epäeettisyydestä, tyrannimaisuudesta, alistamisesta jne. Pitkään jatkunut epäoikeudenmukaisuus tekee katkeraksi ja kyyniseksi, ja vie voimat ja ilon elämästä. Pahimmillaan se voi johtaa eristyneisyyteen ja äärimmäisiin tekoihin. Mutta se voi johtaa myös toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Minussa epäoikeudenmukaisuus herättää surua, ahdistusta ja aggressiota, ja tuntuu vahvasti kehossa, kuristaa kurkkua ja itkettää. Nämä tunteet pyrin kanavoimaan toimintaan, lepoa unohtamatta: auttamaan missä voin, kohtelemalla ihmisiä hyvin ja tasa-arvoisesti, puhumalla kauniisti ihmisistä (tässä erityisesti tarvitsen apua ylhäältä) ja säännöstelemään uutisia, ettei ahdistus nouse liian suureksi
Olen saanut tehdä monenlaisten ihmisten parissa erityisnuorisotyötä 40 vuotta ja uskon edelleen, että pääsääntöisesti ihmiset loppujen lopuksi ovat hyviä. Siitä todistavat erilaiset keräykset Ukrainaan, asuntojen antaminen pakolaisten käyttöön. Siitä todistaa naisten vankilaryhmä, jossa pohdittiin miten niissä olosuhteissa voisi auttaa. Keräsin ja toimitin villalankoja vankilaan, joten siellä olevat naiset voivat kutoa villasukkia sekä pakolaisille että sodan jalkoihin jääneille. Lopuksi aina hyvä voittaa pahan
Sirpa