Viime viikonloppuna 2.-3.3. saapaskoulutusleirillä Snellun ja Itä-Helsingin Saappaiden uudet kurssilaiset pääsivät tutustumaan toisiinsa, mukana jo pitkään olleisiin vapaaehtoisiin ja Kellokosken juhlataloon. Leiri järjestettiin yhdessä molempien Saappaiden voimin useamman vuoden tauon jälkeen, mikä oli monesta mukavaa vaihtelua.
Leiri avattiin ryhmäyttävillä olympialaisilla, joissa kisattiin ryhmissä (enemmän ja vähemmän :D) leikkimielisesti muun muassa lennokin heitossa ja siinä, ketkä onnistuvat suojaamaan kananmunansa parhaiten käyttäen juomapillejä. Suojauksen pitävyys testattiin tiputtamalla munaa suojakehikossaan maahan kierros kierrokselta yhä korkeammalta. Voittajajoukkueen muna taisi kestää tiputuksen liki parista metristä!
Viikonloppuun sisältyi tietenkin myös koulutuksellinen anti. Sukelsimme vuorovaikutustaitojen saloihin, kävimme läpi saapasteluun liittyviä turvallisuusasioita ja harjoittelimme käytännön toimintaa demoja näytellen. Ohjelma viritti paljon keskustelua ja ajatuksia vapaaehtoisen roolista ja motivaatiosta. Eräs kurssilainen totesi alkaneensa pohtia myös omia ihmissuhteitaan. Iltaa vietimme rennoissa tunnelmissa saunoen, pelaillen ja leikkien.
Elimme läpi monenlaisia tunnelmia leirin aikana. Nauruun repesi yksi, jos toinenkin useampaan kertaan, ja demoihin eläytyminen sai useamman meistä liikuttumaan. Itseäni ilahdutti erityisesti sen seuraaminen, kuinka saapastoiminta kokoaa monenlaisia ihmisiä erilaisista elämäntilanteista yhteen, luo monelle kokemuksia johonkin kuulumisesta sekä tarjoaa kanavan tehdä jotain hyvää ja merkityksellistä.
Näissä tunnelmissa on hyvä jatkaa saapaskurssia pitkin kevättä.
Maria