Turvaa tarvitsen minä, turvaa tarvitset sinä ja turvaa tarvitsevat kaikki. Turvallisen kodin ja ympäristön, turvallisen yhteiskunnan ja turvallisia ihmisiä ympärille.
Monessa kohdin joudumme valitettavasti huomaamaan, ettei meillä ole samanlaisia mahdollisuuksia olla turvassa ja mahdollisuutta luottaa siihen, että ympärillä olevat ihmiset ja raamit kannattelevat, mitä elämässä sitten sattuukin. Pitkään jatkunut pandemia ei todellakaan ole päästänyt helpolla ketään meistä ja on tehnyt jo aiemmin haavoittuvassa tilanteissa elävien lasten ja nuorten elämästä entistä turvattomampaa.
Tällä viikolla olen ollut useammassa keskustelussa, jossa on mietitty, miten voimme lisätä erityisesti lasten ja nuorten turvallisuutta ja turvata hyvää kasvua omaan elämään.
Anastasia Lapintie tuo blogissaan esille miten kohtuuttomiin tilanteisiin ovat joutuneet lapset, joiden vanhempi on vankilassa. Lasten pakkoero vanhemmista on venynyt useiden kuukausien mittaiseksi. Meidän aikuisten ja viranomaisten tulee etsiä keinoja, millä rakenteellisesti tuetaan lasten hyvää kasvua ja lasten oikeuksien toteutumista. Lapsilla on oikeus erityiseen turvaan ja suojeluun ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Nämä oikeudet ovat jääneet pahasti pandemian jalkoihin.
#kallislaina nostaa esille millaisia vaikutuksia pandemialla on ollut lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja mitä käytännön tekoja voimme tehdä tilanteen parantamiseksi. Snellu haastaa kampanjan innoittamana kaikki aikuiset mukaan:
KOHTAA LAPSI LEMPEYDELLÄ, MISSÄ HÄNET NÄETKIN!
Turva ja lempeys lisää kaikkien meidän mielen hyvinvointia ja kannattelee meitä elämässä eteenpäin.
Terveisin Tiina