Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavat monenlaiset tekijät. Samat tekijät voivat näyttäytyä hyvinvointia tukevina tai heikentävinä tekijöinä, riippuen siitä, millaisena ne näyttäytyvät naisen elämässä. Hyvinvointia vahvistavia tekijöitä lisäämällä voidaan vaikuttaa myönteisesti naisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, sekä lievittää vanhemman kokemaa stressiä ja sen vaikutuksia kohtuvauvaan. Näin voidaan edesauttaa turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä vanhemman ja vauvan välille jo raskausaikana.
Positiivinen mielenterveys on hyvän elämän perusta. Se sisältää kokemuksen hyvinvoinnista, jonka avulla mahdollistuu täysipainoinen ja mielekäs elämä. Mielen hyvinvoinnin myötä tunnemme elämäniloa, jaksamme arjessa ja selviydymme vastoinkäymisistä. Mielenterveys on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Siihen vaikuttavat monet ihmisestä itsestään riippumattomat tekijät. Kokemus mielenterveydestä vaihtelee elämäntilanteiden tai olosuhteiden vaihtuessa. (Kuhanen 2017:19–22.)
Raskauden mukanaan tuomia vaikutuksia
Raskaus on yksi naisen elämän mullistavimpia tapahtumia, jonka aikana naisen identiteetti muuttuu. Se on usein emotionaalisesti kuormittavaa aikaa ja naisen stressinsietokyky voi heiketä. Vanhemmaksi kasvaminen herättää monenlaisia tunteita, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia. (Sarkkinen & Savonlahti 2007: 105; Klemetti & Hakulinen-Viitanen 2013: 32.)
Raskaudenaikaisen mentalisaation eli mielikuvien avulla nainen alkaa kokea itsensä äitinä (Sarkkinen & Savonlahti 2007: 105; Klemetti & Hakulinen-Viitanen 2013: 32). Mentalisaatio tukee vanhempaa kuormittavissa tilanteissa tunteiden säätelyssä ja sen avulla on helpompi huomata elämässä olevat positiiviset asiat. Positiiviset mielikuvat tukevat myönteisen kuvan syntymistä suhteessa vauvaan ja omaan vanhemmuuteen. (Viinikka 2015: 5)
Raskausaikana nainen tarvitsee sosiaalista tukea aiempaa enemmän (Salo 2020: 53). Mielen hyvinvoinnin heikkenemiseen raskausaikana on suurempi riski silloin, kun lasta odotetaan yksin. Riski suurenee erityisesti, silloin jos naisen tukiverkosto on riittämätön. (McLeish & Redshaw 2017.)
Mielen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät
Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä selvitettiin kyselytutkimuksella kesällä 2020. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat kokemusasiantuntijoita ja he olivat osallistuneet vertaisryhmään ollessaan raskaana. Kyselylomakkeen avulla saatiin tietoa tekijöistä, jotka tukevat yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointia ja tekijöistä, jotka heikentävät sitä. Näiden lisäksi selvitettiin, millainen merkitys vertaisryhmään osallistumisella raskausaikana oli ollut osallistujille.
Raskaus itsessään lisää yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointia. Lapsen saaminen ja vanhemmaksi tuleminen on ollut usein pitkäaikainen haave. Tämän lisäksi mielen hyvinvointia tukevat terveelliset ja turvalliset läheissuhteet, kuten oma perhe ja lapsiperheelliset ystävät. Neuvolan terveydenhoitajalta saatu tuki on merkittävää ja helpottaa raskaudenaikaisia huolia. Vauvaperheelle sopiva asunto ja riittävä vakituinen toimeentulo tuovat turvallisuutta ja vakautta elämään.
Liikunta ja terveellinen ruokavalio tukevat omalta osaltaan mielen hyvinvointia. Positiiviset mielikuvat vauvasta ja itsestä vanhempana kasvattavat luottamusta omaan kykyyn kantaa vastuuta ja huolehtia vauvan hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti.
Raskausaikana mielen hyvinvointia tukevat ja heikentävät tekijät
| + Raskaus | – Raskauden aikaiset komplikaatiot |
| + Vakituinen työ | – Työttömyys |
| + Vakituinen toimeentulo | – Työelämän paineet |
| + Vauvaperheelle sopiva asunto | – Epävarmuus toimeentulosta |
| + Perhe | – Vauvaperheelle sopimaton asunto |
| + Ystävät | – Haastavat ihmissuhteet |
| + Neuvolan terveydenhoitaja | – Vaikeudet lapsen isän kanssa |
| + Liikunta | – Heikko tukiverkosto |
| + Terveellinen ruokavalio | – Mielenterveyden haasteet |
| + Kotielämä | – Oman voinnin jatkuva tarkkailu |
| + Tukipalvelut | – Huoli tulevasta vanhemmuudesta |
| + Luotto omaan vanhemmuuteen | – Negatiiviset mielikuvat |
| + Yhteiskunnan tuet | |
| + Positiiviset mielikuvat |
” Ryhmä, jossa yksinhuoltajuus ei ollut mikään juttu ja toisaalta oli just se juttu”
Merkittävänä mielen hyvinvoinnin tekijänä toimii vertaisryhmä. Vertaisryhmässä raskaana oleva nainen voi puhua omista kokemuksistaan rehellisesti ja pääsee kuulemaan toisten osallistujien erilaisista elämäntilanteista. Vertaistuen myötä lievittyy tunne, että on ainoa maailmassa. Vertaisryhmästä saa perspektiiviä omaan tilanteeseen, minkä myötä sopeutuminen yhden vanhemman perheeksi helpottuu. Vertaisryhmä tukee yksin lastaan odottavaa naista onnelliseen perhe-elämään.
Vertaisryhmän merkitys
- Yhteinen jakaminen toisten ryhmäläisten kanssa
- Toisten erilaisten kokemusten kuuleminen
- Paikka puhua omasta elämästä rehellisesti
- Uudet ystävyyssuhteet
- Positiivista energiaa
- Suhtautuminen tulevaisuuteen muuttuu positiivisemmaksi
- Sopeutuminen yhden vanhemman perheeksi
- Tukea onnelliseen perhe-elämään
- Vähensi tunnetta, että on ainoa maailmassa
Yhteiskunnallisten rakenteiden merkitys
Yhteiskunnallisilla rakenteilla voidaan tukea ja tuoda vakautta perheisiin, sekä edesauttaa uusien perheiden syntymistä. Hedelmöityshoitojen ulottaminen julkisessa terveydenhuollossa itsellisille naisille on osa merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja. Työsuhteiden jatkuvuus, sopivat asumisolosuhteet ja taloudelliset tuet voivat omalta osaltaan ennaltaehkäistä taloudellisia vaikeuksia ja niistä aiheutuvia haittoja.
Moni yksin lastaan odottava nainen saattaa kokea erilaiseksi niin itsensä vanhempana kuin oman perheensäkin. Kokemuksella on todennäköisesti yhteyttä yksinhuoltajuudesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, joissa yksinhuoltajuutta tutkittiin yksipuolisesti ja se nähtiin niiden valossa pitkälti lapselle vaikeuksia tuottavana perhemallina. Tämän vanhentuneen tiedon rinnalle on tarpeellista tuoda todenmukaista tietoa yhden vanhemman perheistä ja ajantasaista tietoa perherakenteiden monimuotoisuudesta. Kaikkien perheiden yhdenvertaisuuden vahvistaminen yhteiskunnassa ja palvelurakenteissa on tärkeää. Sen avulla voidaan muokata myös yksilöiden asenteita. Erilaiset perherakenteet normalisoituvat ja tulevat hyväksytyksi.
Odottavien vanhempien ja perheiden parissa toimivien työntekijöiden tulisi huomioida perheiden monimuotoisuus. Työntekijän hyväksyvä asenne ja sensitiivinen puhe ovat välttämättömiä. Yksinhuoltajuutta koskevista negatiivisista mielikuvista tulisi päästä irti. Ne tuottavat perheille turhaa rasitetta, joka voi heikentää perheessä koettua hyvinvointia. Sitä vastoin vanhemman tuntema perheylpeys vapauttaa voimavarat vanhemmuuteen ja perheestä huolehtimiseen.
Terveisin Tiina
Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön. Minusta tulee vanhempi – Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointi raskausaikana.
Lähteet
Klemetti, Reija & Hakulinen-Viitanen, Tuovi (toim.) & Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä (kirj.) 2103. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29. THL. Helsinki.
Kuhanen, Carita 2017. Mielenterveys ja mielenterveyshoitotyö. Teoksessa Hämäläinen, Kaisu & Kanerva, Anne & Kuhanen, Carita & Schubert Carla & Seuri, Tarja: Mielenterveyshoitotyö. 5.-6. painos. Helsinki. Sanoma Pro Oy. 18–38.
McLeish, Jenny & Redshaws, Maggie 2017. Mother`s accounts of the impacton emotional wellbeing of organised peer support in pregnancy and early parenthood:a qualitative study. BMC pregnancy and childbirth.
Salo, Saara 2020. Odotusajan työskentely erityistä tukea tarvitsevien vauvaperheiden kanssa. Teoksessa Henttonen, Tanja & Sellegren, Hanna & Ruottinen (toim.): Vauvatyön käsikirja. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Helsinki. Ensi- ja turvakotienliitto ry. 44–55.
Sarkkinen, Mirja & Savonlahti, Elina 2007. Raskausajan vuorovaikutuspsykologiaa. Teoksessa Armanto, Annukka & Koistinen, Paula (toim.) 2007: Neuvolatyön käsikirja. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. 105–109.
Viinikka, Anne 2015. Mitä vauva miettii? Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Helsinki. Saatavana osoitteessa < https://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2017/08/04173656/Mitä-vauva-miettii_PDF.pdf>.