Eikös vielä ole ihan luvallista kurkistaa vähän menneeseenkin, varsinkin jos se saattaa kertoa jotain myös tulevasta? Olkoon niin 🙂
Olen joidenkin vuosien ajan tehnyt valtaosan käyttämästäni kosmetiikasta itse. Innostuksen takana on mm. toiveita ihon hyvinvoinnista ja ekologisia seikkoja, mutta yhtä lailla myös hömppää hurahtamista ja kokeilunhalua. Kosmetiikan tekemisestä on tullut jonkinlainen harrastus, joka saattaa joskus vangita tuntikausiksi lukemaan erilaisista ainesosista ja reseptiikasta tai saada aika ajoin kodin tuoksumaan rappukäytävää myöten esimerkiksi piparmintulta.
Työryhmästämme nousi toive, että voisin opettaa heille jotain perusjuttuja ja ideoita, joita voisi jatkossa käyttää erilaisissa ryhmissä toiminnallisina ideoina. Niinpä joulukuussa kokoonnuimme päiväksi oppimaan ja tekemään yhdessä. Olin koonnut päivän ideat ottaen huomioon, että ryhmissä tehtävien tuotteiden pitäisi
- sopia mahdollisimman monelle
- olla helppoja ja yksinkertaisia valmistaa tavanomaisin keittiövälinein
- koostua helposti saatavista ja edullisista raaka-aineista
Nautin suuresti tuosta haasteesta!
Päivän suunnittelu oli kutkuttavan kivaa ja toteutus arjesta täysin poikkeavaa. Kuuden hengen porukalla touhusimme mm. mehiläisvahan ja laventelin ihanissa tuoksuissa ja saimme aikaiseksi ainakin huulirasvoja ja erilaisia kuorintoja. Päivä oli innostava ja ihanan kokeileva muidenkin kuin itseni mielestä, mikä oli tietenkin mukavan palkitsevaa. Huippua, että näissä töissä voi joskus hyötyä kaikesta siitä kummallisesta, mihin onkaan mennyt hurahtamaan tai mitä erilaisimmista taidoista ja tiedoista. Ei huono!
Näillä pehmenevät vaikka jalat. 
Huulirasvapurkkeihin oli hetkittäin vaikea osua, mutta onneksi se ei ole ihan niin justiinsa! 
huulirasvat valmiina käyttöön