Silmänliiketerapiasta apua traumoin ja vaurioittaviin elämänkokemuksiin

Monilla meistä on elämän aikana tapahtunut järkyttäviä kokemuksia, joiden vaikutukset saattavat eri tavoin vaikuttaa elämäämme, vaikka emme sitä tietoisesti huomaisikaan. Traumasta puhutaan silloin, jos kokemukseen liittyy sietokykymme ylittävää uhkaa, todellista tai uhkaavaa kuoleman vaaraa, vakavan loukkaantumisen vaaraa tai uhkaa omaa tai toisen koskemattomuutta kohtaan. Haitallisia ja vaurioittavia kokemuksia ovat myös mm. kova ja kriittinen vanhemmuus, nöyryytykset koulussa, negatiivisuus ja vihamielisyys, rakkaasta ihmisestä eroon joutuminen sekä ongelmat perheessä ja ihmissuhteissa. Vaikka perinteisesti on ajateltu, että sodat, kuolema ja muut henkeä uhkaavat kokemukset aiheuttavat trauman jälkeistä stressiä, tutkimuksissa on todettu, että trauman jälkeisen stressin (PTSD) oireet olivat ihmisillä korkeammat tavallisten vaurioittavien elämänkokemusten kuin traumaattisten tapahtumien seurauksena.

Nämä vahingolliset kokemukset voivat jäädä epämääräisinä pahan olon tunteina kehoon ja usein tietoinen yhteys traumaattisiin, vaurioittaviin tapahtumiin on katkennut. Mieli ei yhdistä pahaa oloa näihin vaikeisiin kokemuksiin, sen sijaan keho saattaa elää uudelleen näitä kokemuksia ikään kuin ne tapahtuisivat nykyhetkessä. Jokin aistinvarainen tai muu tapahtumasta muistuttava ärsyke voi palauttaa kokemuksen nykyhetkessä niin, että keho saattaa jännittyä, syke kohota ja elimistö valmistautuu kohtaamaan vaaraa tai keho voi myös väsyä, turtua, lamaantua tai kärsiä erilaisista psykosomaattisista oireista. Keholliset reaktiot ovat automaattisia, eloonjäämisen kannalta kehittyneitä reaktioita, jotka tapahtuvat tahtomattamme.

Silmänliiketerapian (EMDR) on todettu olevan yksi tehokkaimmista hoitomuodoista traumoihin tai vaurioittaviin elämänkokemuksiin. Koska nämä kokemukset ovat menneet ihmisen sietokyvyn yli, ne eivät ole rakentavasti tallentuneet muistiverkkoon. Ne ovat jääneet puutteellisesti prosessoituneiksi ja haitallisesti varastoituneiksi aivoihin sellaisina kuin ne havaittiin tapahtumahetkellä. Silmänliiketerapiassa näitä häiritseviä muistikuvia prosessoidaan uudelleen ja ne yhdistyvät ihmisen positiivisiin ja adaptiivisiin muistiverkkoihin. Tapahtumat sinänsä eivät lakkaa olemasta, mutta ne yhdistyvät osaksi elämäntarinaa ja keholliset yli- tai alivireysoireet häviävät. Moni silmänliiketerapiaa tehnyt kuvaa tapahtumaa niin, että kehon käytyä oireita läpi ja sen rauhoituttua, tapahtuma on enää ”vain muisto” eikä se herätä voimakkaita kehollisia tuntemuksia – kehon ja mielen yhteys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi olivat lisääntyneet.

Olen kouluttautunut vuodesta 2016 EMDR-terapiaan. Nuoruusiässä tapahtuu luonnollista kasvua ja oppimista usein myllertävän elämänvaiheen keskellä. Kaikkeen haasteelliseen elämässä ei tarvitse lähteä tekemään silmänliiketerapiaa. Se tulee kyseeseen silloin, jos jokin tapahtuma vaikeuttaa elämistä tässä ja nyt ja nuori kärsii erilaisista stressioireista. Joskus riittää yksi tai pari hoitokertaa ja vaikea asia lakkaa häiritsemästä. Toisinaan jos kokemus liittyy esimerkiksi vaurioittaviin tapoihin ihmissuhteissa, kuten hylkäävään ja tuhoisaan vanhemmuuteen, tällöin olennaista on elämäntilanteen saaminen tavalla tai toisella turvallisiin uomiin. Sen jälkeen silmänliiketerapiaa voidaan mahdollisesti tehdä pieninä annoksina. Jos vaurioittavat kokemukset ovat tapahtuneet usean vuoden tai vuosikymmenen aikana, niistä parantuminenkin luonnollisesti vaatii aikaa. Olennaista on se, että mitä tahansa terapiatyöskentelyssä tehdään, siinä tulee olla sopivassa vireystilassa ja läsnä. Läsnäolo niin, että sekä keho ja mieli ovat tietoisesti läsnä nykyhetkessä, mahdollistaa uuden oppimisen.

Kokemukseni EMDR-terapiasta nuorten auttamisen yhtenä muotona ovat olleet erittäin myönteiset. On ollut ilo voida antaa nuorille – heidän omien aivojensa luontaiselle paranemistyölle – turvallinen tila ja saada iloita yhdessä heidän kanssaan kehon ja mielen paremmasta voinnista. EMDR:ää voi soveltaa myös onnistumisten, myönteisten kokemusten ja voimavarojen keholliseen vahvistamiseen. Sanat ilo, kiitollisuus, myönteinen energia ja voima kuvaavat niitä työskentelyjä parhaiten.

Taina Repo, Snellun psykologi